Perjantaina alkaneen äitiysloman kunniaksi päätin leipoa töihin työkavereille herkullisen daimjuustokakun. Alkuperäinen ohje on täältä, mutta muokkailin sitä vähän. Suurensin määriä sillä tarkoituksena oli tehdä huomattavasti isompi kakku. Lisäksi vaihdoin gluteenittoman maissijauhopohjan tavalliseen digestivepohjaan. Lopputulos oli hyvä ja kakku maistui todella hyvälle!

Täällä vietellään tällä hetkellä kolmen päivän vapaaputken viimeistä vapaapäivää, jonka jälkeen olisikin jäljellä ruhtinaalliset kaksi työvuoroa ennen äitiysloman alkua. Äkkiä se aika vaan menee!

Minusta on varsin mukavaa lueskella blogeista postauksia, joissa on lueteltuna random faktoja bloggaajasta itsestään. Sellaisia faktoja, asioita tai tapoja, joita ei ehkä arkisista postauksista tule huomattua niin helposti. Olen omalla blogiurallani yhden tälläisen postauksen jo tehnyt, ja siihen pääset tästä. Tässäpä tulisi teille muutama fakta lisää minusta ja tavoistani!

Nyt kun raskaus alkaa olla pikkuhiljaa loppusuoralla, ajattelin vähän summata omia ajatuksiani raskaudesta. Täällä ollaan nyt menossa viikoilla 33+4, eli laskettuun aikaan on enää seitsemän viikkoa. Kuinka raskaus sitten on sujunut, ja minkälaisia ajatuksia mulla on liikunnasta raskauden aikana sekä ylipäätään omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta.

Aivan ensimmäinen raskauteen liittyvä ennakkuluulo oli todennäköisesti aamupahoinvointi. Ajatus siitä, että joka ikinen aamu ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana tulisi menemään vessanpöntön kaverina. Ja kuinka väärässä olinkaan. Itse pääsin helpolla, sillä vältyin pahoinvoinnilta oikeastaan kokonaan! Kun vain muisti pitää huolta ettei tauot ruokailujen välillä veny liian pitkiksi niin pahoinvointia ei ollut laisinkaan. Ainoa oire ensimmäisellä kolmanneksella oli jatkuva väsymys. Töissä käyminen vei kaiken energian, ja joka ikisen työpäivän jälkeen energiaa oli sen verran jäljellä että sai raahauduttua kotiin ja kaaduttua sänkyyn. Ei puhettakaan että olisi ollut energiaa urheilla.

Alkuraskauden ajan olo olikin todella epäluuloinen ja oli jotenkin äärimmäisen vaikeaa käsittää raskauden olevan todellista oireiden puuttuessa. Mielessä pyöri paljon kysymyksiä, ja jatkuvasti oli huoli siitä että onko kaikki varmasti hyvin. Mielenrauhaa toi onneksi kotiin hankkimamme doppler laite, jolla oli mukava iltaisin kuunnellä pienen sydänääniä.

Toinen suurin ennakkoluuloni oli se, että raskaana oleminen on rankkaa. Varsinkin viimeisellä kolmanneksella kuvittelin mahan olevan jo vähintäänjättimäinen, olon todella tukala ja liikkumisen hankalaa. Päin vastoin! Raskauden puolen välin jälkeen olen vihdoin saanut kiinni taas urheilusta, ja varsinkin nyt loppua kohden töiden vähentyessä mulla on aikaa ja intoa liikkua. Eikä olo ole ainakaan vielä lainkaan tukala.

Raskauden keski- ja loppuvaiheillakin oireet ovat olleet todella vähäisiä, eli helpolla ollaan päästy! Ei ole ollut mitään supistuksia, ei edes harjoitussupistuksia! Ainoita oireita ovat jalkojen väsyminen ja turpoaminen sekä lähes jokapäiväinen närästys. Ja maha on toki kasvanut, ei se tosin ainakaan vielä ole niin jättimäinen kuin alkuraskaudesta kuvittelin sen tässä vaiheessa olevan.

Oma jaksaminen on ollut raskausaikana hyvällä mallilla, ja olenkin yrittänyt pitää siitä huolta lepäilemälä hyvällä omalla tunnolla aina kun olo on siltä tuntunut. Alkuraskaus tosiaan meni sängyn pohjalla, ja puolen välin jälkeenkin olen ottanut lepohetkiä aina tarpeen vaatiessa kun uusi työ on vienyt jonkin verran energiaa. Lisäksi olen edistänyt hyvinvointiani liikkumalla. En ole ottanut liikunnasta paineita, vaan liikkunut oman olon ja jaksamisen mukaan aina kun on hyvältä tuntunut. Tämä on sopinut minulle mainiosti.

Kaikenkaikkiaan raskaus on ollut tähän asti äärimmäisen helppo, ja olen toisaalta varsin tyytyväinen että laskettuun aikaan on vielä kuitenkin seitsemän viikkoa joten mulla on äitiysloman alettua aikaa vielä nauttia viimeisistä hetkistä raskaana ollessa.

Meidän perheen arkiruuan ihan suosikki raaka-aineisiin kuuluu ehdottomasti kana. Todella usein kiireisinä päivinä tulee kokattua kanasta jotakin, ja omiin ihan ehdottomiin lemppari kanaruokiin kuuluu wokit sekä erilaiset kastikkeet. Tällä kertaa lautaselle päätyi herkullista kanapastaa, johon sujahti mukaan myös pinaattia sekä fetaa.